POLITIKOINTIA?

Olraighty, ja tänään ensimmäisenä aiheena käsitellään mäkkärin hinnoittelupolitiikkaa. Olkaa hyvä ja rentoutukaa.

Mäkin kansainväliseen asemaan pikaruokaketjujen markkinoilla nojaten voi sanoa, että ketjun keskeisiä hinnoittelumuotoja ovatg volyymihinnoittelu ( suuria myyntieriä kilpailijoita halvemmalla) ja vakiohinnoittelu ( hinnoittelussa seurataan kovimpia kilpailijoita tai alalle vakiintunutta yleistä hintatasoa) BigMac-hampurilaisen/aterian hinnoittelu pysyy melkein samana kuin muillakin aterioilla, joskus on halvempaa kampanjan kautta tai yleisesti ketjun hintasuhdanteen vaikutuksesta.

Mcdonlaldsin mittakaavassa tätä ketjua vastaan on varmasti todella haastavaa lähteä kilpailemaan. Tietysti lukemalla yrityksen kritiikkiä, voi muut ottaa oppia miten lähteä lähestymään uusia potentiaalisia asiakkaita (viherpiipertäjät, kasvinjauhajat, kaakaonkeittäjät tjms.)

Suomen puolella minua varsinkin ärsyttää Mcdonaldsin "uusi" iltahinnoittelu. Kas kummaa kun Suomessa on tapana juhlia ja vetää perseet joka ilta, ja humalassa tulee usein todella nälkä. Mcdonalds on keksinyt hyvän rahastustavan nälkään. Otetaan pois edulliset tuotteet ( euron ja parin euron hampurilaiset, tilalle tulee ateriat ja kalliimmat hampurilaiset [ 3,5€+++]. Kun on jonottanut kännisten kanssa liian kauan saadakseen muonaa, ja sitten ei olekaan sitä tavallista hampparia, on pakko ostaa kalliimpi BigMac-hampurilainen tai ateria (kännissä tuo kynnys matalenee hyvin paljon, selvin päin sitä vaan ehkä lähtisi kiroillen pois)

Kalevia ei haittaa pahemmin, koska hän saa työttömyystukea 200€/kk ja äidiltä viikkorahaa 5€/viikossa. Rahat riittävät hyvin, mutta kuitenkin Kalevi voi olla surullinen jos hinnat kallistuvat yli 5 euroa.